Pyrkikäämme siis rakentamaan rauhaa ja vahvistamaan toisiamme. Älä ruoan vuoksi hajota Jumalan työtä. Kaikki tosin on puhdasta, mutta ihmiselle on pahaksi, jos hän syö jotakin, mikä loukkaa omaatuntoa. Sinun on hyvä olla syömättä lihaa ja juomatta viiniä ja välttää muutakin, mikä loukkaa veljeäsi. Säilytä sinä oma uskosi Jumalan edessä. Onnellinen se, joka ei tuomitse itseään siitä minkä uskoo oikeaksi. Mutta se, joka epäröi ja silti syö, on tuomittu, koska hän ei toimi uskon perusteella. Kaikki, mikä ei perustu uskoon, on syntiä.
Room. 14:19-23
Rauhan rakentaminen ja keskinäinen vahvistaminen ovat elämässä merkittäviä asioita. On hyvä nähdä tuollaiset arvot tärkeiksi.
Teemasta kirjoittaessaan Paavali ottaa teemakseen ruuan ja juoman. Samanlainen tematiikka ei ole samalla tavoin ajankohtainen kuin kaksituhatta vuotta sitten. Ymmärtääkseni tarjolla ei ole kenellekkään uhrattua ruokaa. Noihin aikoihin se saattoi olla isokin kysymys.
Tämän päivän ajankohtainen näkökulma puolestaan liittyy siihen, onko lihan syöminen sallittua. Yhä enemmän on heitä, jotka kutsuvat itseään kasvissyöjiksi. Monille se on myös eettinen kysymys. On heitä, jotka kokevat lihan syönnin vääräksi.
Kun kohtaamme ruuasta eri tavoin ajattelevia ja kokevia, on varmaankin hyvä kunnioittaa erilaisia näkemyksiä
Minulle asia muuttumassa vielä yhden askelen eteenpäin. Suurimman osan ruuasta nautin jo letkun kautta suoraan vatsaan. Suun kautta on mahdollista nauttia vain hyvin vähän soseutettua ruokaa. Näin elämä muuttuu.
Oli tilanteemme mikä tahansa, ravinto on jokaiselle meistä välttämätön ja siitä on pidettävä huolta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti