"Meidän, jotka olemme vahvoja, on kestettävä heikkojen vajavuuksia. Emme saa ajatella vain sitä, mikä on itsellemme mieluista. Meidän on jokaisen otettava huomioon lähimmäisemme, ajateltava, mikä on hänelle hyväksi ja vahvistaa häntä. Ei Kristuskaan ajatellut itseään. Onhan kirjoitettu: "Sinun herjaajiesi herjaukset ovat osuneet minuun." Kaikki, mitä pyhät kirjoitukset sisältävät, on kirjoitettu meille opiksi, jotta saisimme siitä kestävyyttä, lohtua ja toivoa. Jumala, jolta kestävyys ja rohkaisu tulevat, antakoon teidän olla keskenänne yksimielisiä Kristuksen Jeesuksen tahdon mukaisesti, niin että te yksimielisesti, yhdestä suusta ylistäisitte Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumalaa ja Isää."
Room.15:1-6
Kun pysähdyt Raamatun tekstien äärelle, ei tekstejä kannata lukea etsien opinkappaleita. Tietenkin Raamatusta löytyvät uskomme perusteet, koska kyseinen kirjakokoelma kertoo meille Jumalan rakkaudesta ja Kristuksesta.
Tekstejä lukiessa on hyvä huomioida, että kirjakokoelma on syntynyt noin tuhannen vuoden aikana - ja sen kokoonpanokin on elänyt.
Kun me puhumme Jumalasta - Jumalasta, joka on salattu - me puhumme omasta kokemuksestamme liittyen häneen. Kunkin kokemukset ovat hyvin yksilöllisiä. Ja ymmärtääkseni tämä pätee myös Raamatun tekstien kirjoittajiin. Siksi heilläkin on hyvin erilaisia kokemuksia. Jos vaikka luet Vanhan Testamentin ja Uuden Testamentin tekstejä - kokemukset ovat välillä hyvinkin toisistaan poikkeavia.
Paavalin kokemukset tuntuvat hyvin raikkailta. Hän kuvaa hyvin uskosta syntyviä johtopäätöksiä: "Meidän, jotka olemme vahvoja, on kestettävä heikkojen vajavuuksia. Emme saa ajatella vain sitä, mikä on itsellemme mieluista. Meidän on jokaisen otettava huomioon lähimmäisemme, ajateltava, mikä on hänelle hyväksi ja vahvistaa häntä."
Vaikka tuolla Paavalin tekstillä on ikää jo noin 2000 vuotta - ei se ole vanhentunut, vaan toimii hyvänä neuvona tänäkin päivänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti