"Jeesus vastasi heille: "Te kuljette eksyksissä, koska ette tunne pyhiä kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa. Ei ylösnousemuksessa oteta vaimoa eikä mennä vaimoksi. Ylösnousseet ovat kuin enkelit taivaassa. Mutta ylösnousemuksesta puheen ollen – ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on teille sanonut: 'Minä olen Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? Ei hän ole kuolleiden Jumala, vaan elävien." Kun väkijoukko kuuli tämän, se oli ihmeissään hänen opetuksestaan."
Matt.22:29-33
Muistan sen, että siunatessani haudan lepoon pois menneitä, hyvin harvoin puhuin taivaasta. Siis ei siksi, että epäilisin ylösnousemusta. Syy on hyvin yksinkertainen - taivaasta puhuttaessa olemme salaisuuden äärellä.
Tämä Jeesuksen keskustelu käytiin Saddukeusten kanssa, jotka epäilivät ylösnousemusta ja kuvailivat kuinka seitsemällä veljeksellä oli ollut sama vaimo elämän aikana. Kenen vaimo hän on taivaassa?
Iankaikkinen elämä on jotain ihan muuta kuin elämä täällä Telluksella. Mutta mitä se on? Se on salaisuus. Kun kehomme aikanaan maatuu tai muuttuu tuhkaksi, säilyykö silti minämme eli persoonamme eli sielumme?
Onko ihmisen minä sidottu kehoon. Jos joku elin vaihdetaan, ei minä miksikään muutu. Onhan ihmisiä, joilta jopa sydän on vaihdettu - eikä minä kuitenkaan ole vaihtunut
Taivaassa ollaan enkeleitä. Mitä se tarkoittaa? Edelleen salaisuuden edessä. Kun Jeesus viittaa poismenneisiin esi-isiin ja toteaa että Jumala on näiden elävien Jumala. Ei kuolleiden.
Väkijoukko oli ihmeissään - ymmärrettävää. Salaisuuden edessä niin käy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti