”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut."
Matt.18:3-5
Kuka on suurin taivasten valtakunnassa, oli opetuslasten kysymys Jeesukselle. Yllä näkyy vastaus siihen. Taivas avautuu lasten kaltaisille.
Lasten kaltaisille, mitähän se on? Asiaan mahtaa liittyä monenlaisia näkökulmia. Ensimmäinen näkökulma, joka mieleeni nousee on se, että lapsen ominaisuuksiin kuuluu se, ettei hän millään tule toimeen yksin. Hän tarvitsee vanhempiaan tai muita aikuisia tullakseen toimeen ja voidakseen elää turvallisesti.
Toiseksi, lapsi elää elämäänsä sellaisena kuin se tulee vastaan - hän ei vielä rakenna sitä samalla tavoin kuin aikuinen voi omaa elämäänsä suunnitelma ja määritellä. Hän ottaa vastaan, mitä hänelle annetaan.
Lapsi ottaa elämän vastaan. Hänen ajattelunsa ei perusta oppilauselmiin tai johonkin keksittyyn viisauteen. Hän on sellainen kuin on. Elämä on lahjaa.
Suostunko lapsen rooliin - ottamaan vastaan ja iloitsemaan saamastani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti