Elämän leipä

 

"Monet Jeesuksen opetuslapset vetäytyivät tämän jälkeen joukosta eivätkä enää kulkeneet hänen mukanaan. Jeesus kysyi niiltä kahdeltatoista: "Aiotteko tekin lähteä?" Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. Me uskomme ja tiedämme, että sinä olet Jumalan Pyhä.""

Joh.6:66-69

Mitä olikaan tapahtunut, kun monet Jeesuksen seuraajistaan päättivät lähteä omille teilleen? Löydät luonnollisesti oikean vastauksen, jos luet Johanneksen evankeliumista katkelmaa edeltävät tapahtumat.  Mistä siis Jeesus oikein oli puhunut, että hän sai monen ihmisen mielen kääntymään Simon Pietaria ja muita läheisimpiä lukuunottamatta?

Juutalaiset olivat alkaneet vaatia Jeesukselta tunnustekoa, että he uskoisivat häneen. He viittasivat siihen kuinka Mooseksen aikana Jumala oli antanut heille mannaa syötäväksi, johon Jeesus vastasi: "Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni ei koskaan ole nälissään, joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan." "Totisesti, totisesti: sillä, joka uskoo, on ikuinen elämä." "Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää elää ikuisesti. Leipä,jonka minä annan, on minun ruumiini."

Kun Jeesus puhui näin, suurin osa läsnäolijoista suuttui ja lähti. He eivät pitäneet, kun Jeesus avasi merkitystään heille: "Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä."

Kun Johanneksen evankeliumi on evankeliumeista viimeisimpänä kirjoitettu noin vuonna 100 jKr, silloin lienee jo kristittyjen keskuudessa tapana nauttia pyhää ehtoollista. Ehtoollisen sisällöllä oli merkityksensä. Tuossa evnakeliumin kertomassa tapahtumassa ei Jeesus ollut vielä asettanut ehtoollista. Meille tämän päivän kristityille asia on toisella tavalla tuttu eikä yllätä meitä samalla tavalla.

Saamme Pietarin kanssa liittyä joukkoon ja liittyä hänen sanoihinsa: "Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. Me uskomme ja tiedämme, että sinä olet Jumalan Pyhä."