Joulua kohti

 

"Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa.

    Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: "Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä."

    Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut:
      - Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan,
      ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel -
      se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.

Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen."

Matt. 1: 18-24

Rakkaat kristityt!

”Minä se en ole” – mahtoi olla Joosefin ensimmäinen vastaus mielessä nousevaan kysymykseen: ”Kuka on syntyvän lapsen isä?” 

Tiedän kyllä, että moni kristitty haluaisi sulkea korvansa koko kysymykseltä – tai ohittaa sen jotenkin turhana. Kautta kristikunnan on jo kaksi tuhatta vuotta julistettu sanomaa siitä, kuinka neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan.

Mutta tuskinpa tuo vastaus oli Joosefille itsestään selvä. Eiköhän ensimmäinen ajatus ennemminkin ollut: ”Tuo tyttö, joka on minulle luvattu – odottaa lasta. Mutta minä en ole isä – kuka on?”

Se mahtoi olla hyvin kipeä kokemus – ja voin kuvitella, että kipeästä kokemuksesta oli kyse myös Marian kohdalla. Hänen täytyi tietää, mitä hänestä ajatellaan. Nuori tyttö – sitähän neitsyt silloin tarkoitti – odottaa lasta. Liekö ollut jo viidentoista. Tuskin hän oli paljon vanhempi. Avioliiton solmimisikä kun oli huomattavasti aiemmin kuin meidän aikanamme.

Lain mukaan Maria olisi pitänyt kivittää – ja niin olisi ehkä käynyt, jos Joosef ei olisi ottanut syntyvää lasta omiin nimiinsä. Jos Joosef ei olisi saanut unessa viestiä enkeliltä – ehkä me emme olisi viettämässä joulun aluspäiviä.

Aika oli täysin toinen kuin tämä meidän elämämme aika. Yhä meidän aikanamme naisten asema maailmassa on huomattavasti heikompi kuin miesten – mutta tuohon aikaan sitä ei edes asetettu kyseenalaiseksi. Yhteiskunta oli patriarkaalinen – ja sillä hyvä. Asiat katsottiin vahvasti miesten näkökulmasta. Tästä syystä oli hyvin merkittävää, että Joosef otti Marian ja syntyvän lapsen omakseen.

Tutussa Luukkaan jouluevankeliumissa – jonka siis kuulemme huomenna ja ylihuomenna - tämä tulee vielä paljon vahvemmin esille.  …”Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun.  Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta”… Jeesus laskettiin siis Joosefin sukuun kuuluvaksi.

Joosef katoaa evankeliumeista pian Jeesuksen lapsuuskertomusten jälkeen. On arveltu, että hän kuoli varsin varhain.

Kysymys Jeesuksen isästä kuitenkin mitä ilmeisimmin jäi elämään. Markuksen evankeliumissa kerrotaan näin: ” Eikö tämä ole se rakennusmies, Marian poika, Jaakobin, Joosefin, Juudaksen ja Simonin veli? Täällä hänen sisarensakin asuvat, meidän keskuudessamme." Näin he torjuivat hänet.” Sanat liittyvät tilanteeseen Jeesuksen kotikaupungissa Kapernaumissa – jossa hänet asetettiin hyvin kyseenalaiseksi. Jeesusta kutsutaan Marian pojaksi.

Patriarkaalisessa yhteiskunnassa se oli suuri loukkaus. Vaikka Joosef olisi kuollut – Jeesusta olisi pitänyt ilman muuta kutsua Joosefin pojaksi. Jos lasta kutsuttiin äidin mukaan – se kertoi jotain syntyperästä. Jos tämä pitää paikkansa – silloin Jeesus oli monien silmissä toisen luokan kansalainen, vailla kansalaisoikeuksia – ja esimerkiksi vailla oikeutta perustaa oma perhe.

Rakkaat kristityt. Herran syntymä on lähellä. Huomenna on jouluaatto. Ylihuomenna joulu – Kristuksen syntymäjuhla. Jumala tuli ihmiseksi.

Jumala tuli ihmiseksi. Hän ei syntynyt palatsiin – kuninkaalliseen perheeseen. Hän ei syntynyt maan mahtavien joukkoon, heidän joukkoonsa, joilla on valtaa. Hän ei syntynyt edes kovin perinteiseen tavalliseen perheeseen. Hänen syntymänsä ympärille liittyi paljon kysymyksiä. Häpeääkin. Hän ei tullut rikkauden keskelle – hän syntyy keskelle köyhyyttä.

Jumala tulee ihmiseksi. Hän syntyy sen raadollisuuden keskelle, mitä tämä ihmiselämä vain voi olla. 

Tämä ulottuvuus, josta kaikki kiiltokuvamaisuus on kaukana – unohdetaan usein joulupuheissa. Ja kuitenkin siitä näkökulmasta avautuu aivan uusi syvyys Jumalan rakkauden luonteesta.

Tällaisen Vapahtajan syntymäjuhlaan saamme ystävät olla valmistautumassa.

Tämä 4. adventtisunnuntain saarna on tullut pidettyä vuosia sitten Loviisan kirkossa.