Kehotan teitä, veljet, varomaan niitä, jotka saavat aikaan eripuraisuutta ja houkuttelevat teitä luopumaan niistä opetuksista, jotka olette saaneet. Pysykää heistä erossa. Sellaiset eivät palvele meidän Herraamme Kristusta vaan omaa vatsaansa, ja kauniilla ja vakuuttavilla puheillaan he pettävät vilpittömien sydämet. Teidän kuuliaisuutenne on tullut kaikkien tietoon. Siksi olen teistä iloinen ja toivon, että olisitte taitavia hyvässä mutta taitamattomia pahassa. Rauhan Jumala on pian murskaava Saatanan teidän jalkojenne alle. Herramme Jeesuksen armo olkoon teidän kanssanne.
Room. 16:17–20
Paavali kirjeensä lopulla varoittaa lukijoitaan heistä, jotka saavat aikaan eripuraisuutta. Pitäisikö tästä oppia jotain tai tehdä jotain johtopäätöksiä meidän ajassamme.
En arvaile millaisista opetuksista Paavalin aikaan oli kyse. Ymmärrän sen, että kaikille ajoille ominaista voi hyvin olla se, että mielipiteillä halutaan etsiä omaa etua. Palvelevat omaa vatsaansa - niin kuin Paavali kirjoitti.
Paavalin kirje roomalaisille on varsin pitkä ja kirje luonnollisesti kätkee sisälleen monenlaista opetusta. Mikä on se ydin, joka mieleeni jää hänen tekstejään lukiessani?
Minulle ydin luonnollisesti on se, että syntinen pelastuu Kristuksen armahtamana. Armahdettu voi kokea Jumalan rakkauden. Rakkaus herättää rakkauden lähimmäisiin.
Kristittyjen kesken monista asioista voi olla hyvinkin erilaisia mielipiteitä - mielipiteet eivät kuitenkaan ole se ydin. Ydin on yhteinen Vapahtajamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti