Rakkaat ystävät, te jotka asutte muukalaisina vieraassa maassa. Minä kehotan teitä pysymään erossa tämän maailman himoista, jotka sotivat sielua vastaan. Eläkää moitteettomasti pakanoiden keskellä, jotta he teitä pahantekijöiksi panetellessaan havaitsisivatkin hyvät tekonne ja ylistäisivät Jumalaa sinä päivänä, jona hän kohtaa heidät.
Taipukaa Herran vuoksi kaiken maallisen järjestyksen alaisuuteen: keisarin, koska hän on kaikkien yläpuolella, ja yhtä lailla käskynhaltijoiden, koska keisari on valtuuttanut heidät rankaisemaan pahantekijöitä ja palkitsemaan niitä, jotka tekevät hyvää. Jumalan tahto näet on, että te hyvää tekemällä panette sulun ymmärtämättömien ihmisten typerille puheille. Ja näin tehkää vapaiden tavoin – älkää niin kuin ne, joilla vapaus on pahuuden verhona, vaan niin kuin Jumalan orjat. Osoittakaa kaikille arvonantoa, rakastakaa uskonveljiä, pelätkää Jumalaa, kunnioittakaa keisaria.
1. Piet. 2:11–17
Kahden valtakunnan kansalaisena -teeman viimeinen päivä tänään. Siihen teemaan luonnollisesti liittyy myös tuo yllä oleva ietarin kirjeen katkelma.
Kun Pietari puhui muukalaisina vieraassa maassa elävistä, hän mitä ilmeisimmin tarkoitti juutalaisperäisiä kristittyjä, jotka asuivat Rooman valtakunnassa - ilmeisesti siis muualla kuin Juudean alueella.
Kyse oli valtakunnasta, jonka hallitsijana oli keisari.
Pietarin neuvoi elämään moitteettomasti, jotta hyvät teot ennemminkin tulisivat havaituiksi.
Hyvää tekemällä on mahdollista lopettaa vastakkainasettelu.
Me elämme tänään surullista ja vaikeaa aikaa, jolloin vastakkainasettelu näkyy vähän joka puolella. Vaarallisinta se on siellä, missä valtiot asettuvat toisiaan vastaan. Silloin on odotettavissa vain häviäjiä. Maailma ei kehity sotimalla - asiat menevät vain taaksepäin.
Viime aikojen uutiskuvat näyttävät vain raunioita eri puolilla maailmaa.
Jos eläisimme maailmassa, jossa keskinäinen arvonanto vallitsisi eri kansojen välillä - maailma olisi toisenlainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti