"Hylkää jumalattomat ja joutavat tarut. Harjoita itseäsi oikeaan uskoon. Ruumiin harjoittamisesta on vain vähän hyötyä, mutta oikeasta uskosta on hyötyä kaikkeen, sillä siihen liittyy lupaus sekä nykyisestä että tulevasta elämästä. Tämä sana on varma ja vastaanottamisen arvoinen."
1. Tim. 4:7–9
Mielenkiintoinen ajatus joutavasta tarusta. Mitä Paavali mahtoi tuolla tarkoittaa kirjoittaessaan Timoteukselle. No en sitä tiedä, mutta toki on selvää, että tuohon aikaan oli vallalla monenlaisia tarinoita erilaisista jumalista.
Mutta toki on mahdollista, ettei Paavali sellaisia tarkoittanut. Voihan kyse olla vaikka minkälaisista tarinoista, jopa valheista. Olivat ne mitä tahansa, se niitä yhdisti, etteivät ne olleet totta.
Mikä on totta? Kun kuuntelee vaikka uutisia, niin mikä on totta? On selvää, että todellisuus näyttäytyy hyvin erilaisena ihmisille. Kun tästä mainitsen niin ajattelen vaikkapa Ukrainan ja Venäjän välistä sotaa tai Israelin ja Hamasin välistä sotaa. Selitykset ovat aina hyvin erilaisia riipuen siitä, kuka asiasta on kertomassa, ketä kulloinkin kuunnellaan.
Kun kirjeen kirjoittaja toteaa, että oikeasta uskosta on hyötyä kaikkeen, niin mitähän se mahtaa tarkoittaa? Itse ajattelen niin, että jos uskossaan saa kokea olevansa rakastettu ja armahdettu, siitä seuraa, että rakkaus alkaa tavalla tai toisella sävyttää elämää.
Se ilmenee suhteessa ihmisiin, se ilmenee halussa sopia ennemmin kuin nostaa riitaa. Meidän ajassamme - niin kuin lienee ollut läpi ihmiskunnan historian - on surullista, että viha ja valhe saaa niin vahvan sijan, että tulevaisuuskin sumenee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti