"Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen."
Room. 10:9–10
Kuluvan viikon tekstit ovat lähes päivittäin nostaneet esiin kristillisen uskon luonteen. Suun tunnustus: "Jeesus on Herra". Kyseiset sanat tunnetaan ensimmäisenä kristillisenä uskontunnustuksena.
Sydämen usko luonnollisesti kuvaa luottamusta Kristukseen.
Mutta miten tämä usko käytännössä näkyy arkisessa elämässä? Muuttuuko arkinen elämä jotenkin oleellisesti. Tietenkin voi olla niin, että arkielämä muuttuu kun usko herää. Mutta uskaltaisin ajatella, että jos elämä nyt yhtään on normaalia tervettä arkea ei usko arkea hurjasti muuta.
Muistan, kuinka Jeesus opetuslapsistaan totesi, että te olette maan suola. Mikä on suolan merkitys? Suola ei ole meidän ruokaamme. Ateriana ei voi syödä pelkkää suolaa. Se on ajatuksena mahdoton.
Sen sijaan suolan tehtävänä on antaa ruualle makua. Ja uskon niin, että se on uskon merkitys arkiseen elämäämme. Se antaa arkeen oman makunsa. Tuota makua voisi varmasti kuvata hyvin monesta näkökulmasta, Yksi tärkeimmistä näkökulmista lienee se, että usko siihen, että olen armahdettu ja saan pitää kiinni toivosta, herättää meissä rakkautta, jota levitämme ympärillemme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti