"Mitä voimme tästä päätellä? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Kun hän ei säästänyt omaa Poikaansakaan vaan antoi hänet kuolemaan kaikkien meidän puolestamme, kuinka hän ei lahjoittaisi Poikansa mukana meille kaikkea muutakin? Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala – mutta hän julistaa vanhurskaaksi! Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus – mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme!"
Room. 8:31–34
Miten kristillisyys poikkeaa monesta muusta uskonnosta tai vakaumuksesta? Mikä on uskomme ydin?
Asian varmasti voisi ilmaista ja kuvailla hyvin monella erilaisella tavalla. Paavali kirjeessään kuvaa asiaa hyvin monella tavalla, mutta asian ydin pysyy luonnollisesti aina samana.
Ydin asia on: "Jumala on meidän puolellamme." Ymmärtääkseni tässä ei ole ilmaista, että Hän on meidän puolellamme ja muita vastaan, vaan nimenomaan korostaa Hän on meidän puolellamme. Hän on rakastava Jumala. Hänen rakkautensa sai Hänet jopa uhraamaan Poikansa meidän puolestamme.
Parhaimmillaan usko Kristukseen ja Jumalan rakkauteen voi luoda mieleen rauhan. Kokemus turvasta, kokemus rakastetuksi ja hyväksytyksi tulemisesta antavat mielelle lepoa.
On selvää, että ihmisenä itse kukin on epätäydellinen. On selvää, että elämämme on rajallinen. Mutta Jumalan rakkauden varassa toivo kantaa läpi elämän, jopa viimeisen rajan toiselle puolelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti