"Älkää valehdelko toisillenne. Olettehan riisuneet yltänne vanhan minänne kaikkine tekoineen ja pukeutuneet uuteen, joka jatkuvasti uudistuu oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen hänen kaltaisekseen. Silloin ei ole enää kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikattua eikä ympärileikkaamatonta, ei barbaaria, skyyttalaista, orjaa eikä vapaata, vaan Kristus on kaikki, hän on kaikissa."
Kol. 3:9–11
Kun näitä kirkkovuosikalenterin päivittäisiä tekstejä lukee päivittäin niin huomaan aika ajoin yllättyväni. Niin kävi tänäänkin.
Tämä Paavalin kirje kolossalaisille oli nuoruudessani yksi mun luetuimmista teksteistäni. Mutta se on mielenkiintoista, että kun lukee tekstejä - siis mitä vain tekstejä - nin huomionsa kiinnittää milloin mihinkin.
Kun tänään aamulla eteeni aukesi tämä yllä oleva katkelma yllätyin jälleen. Tällaiseen tekstiin en ole Kolossalaiskirjeessä kiinnittänyt huomiota. Luonnollisesti se johtuu siitä, että eri iässä tai eri elämäntilanateessa tai erilaisessa tarpeessa huomio kiinnittyy eri asiaan.
Nyt tuli tällä viikolla esiin jo toinen kerta, jolloin selvästi painottuu se, että ihmisten erilaisuudella ei ole merkitystä. "Kristus on kaikki, hän on kaikissa." Elinvuosien aikana ihminen voi oppia tuntemaan Luojaansa paremmin ja paremmin. Kristus elää kaikissa, jotka on kastettu ja sydämessä on uskolla sijansa. Meidän persoonamme voi olla hyvinkin erilainen - mutta toivomme on yhteinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti